Tietoisuus kuolemasta tekee elämän merkitykselliseksi

Puijolla, ikiaikaisuuden ympäröimänä, metsässä. Pyhäinpäivän aattona.

 Riitta Raatikaisen kolumnista "He ovat siellä, me täällä" Savon Sanomat 31.10.2014
"Kaikkien edeltä lähteneiden muistamisen aika, varsinkin niiden, joiden kanssa jaetut vuodet huokuvat vielä tuoksuina kadunkulmissa.
Kuolema pysäyttää elävät. Sen vääjäämätön lopullisuus siirtää omat tienviitat uuteen järjestykseen. Tietoisuus kuolemasta tekee elämästä merkityksellistä. Siksi kuolema on paitsi väistämätöntä, myös tärkeää ja olennaista. 
Vainajien muistopäivän aattona on lupa puhua aiheesta, joka on kipeä ja pelottava.  

Rautavaaran liikenneonnettomuus, 3 lapsen ja äidin kuolema

on pysähdyttänyt. Mielessäni liikkuu monenlaisia tunteita, surua, hämmennystä, mikä on minun vastuuni. Näenkö ympärilläni hätää. Autanko, puutunko vai käännänkö katseeni itseeni tai kohden mukavampia asioita. Minäkin olen joskus tilanteessa, jolloin tarvitsen apua, osaanko pyytää. Kuka auttaa, kun voimani loppuvat.

Meillä on viranomaiset, mutta lähimmäisyyttä he eivät voi korvata.

Pyhäinpäivänä meillä on mahdollisuus surra. Kollektiivinen suru on parantavaa sinänsä. Lisäksi jo nyt näkyy puheenvuoroja siitä, mitä pitäisi muuttaa meidän koti Suomessamme, että voisimme paremmin,emme olisi niin yksinäisiä.  Ottaisimme kiinni ne, jotka meinaavat pudota. Välittäisimme.

Samalla kun puhumme tästä perheestä yhdessä, luemme tai kuuntelemme asiantuntijoita, käsittelemme omia surujamme ja menetyksiämme.

Suru ja ilo lähtevät samasta lähteestä. Kyyneleet parantavat.

Lapsi minussa ilahtui Puijon huipun kuluneista taideteoksista, muistomerkeistä, todennäkösesti nuorten tekemiä. Ne kertovat luottamuksesta, luvasta tulla näkyväksi ja hyväksytyksi. Luvasta ottaa elämä vastaan sellaisenaan.

 "Luterilaisuudessa raja elävien ja kuolleiden välillä koetaan selväksi ja ylittämättömäksi. He ovat siellä ja me täällä. Ortodoksisuudessa tuonilmaisiin menneet ovat pitkään osa perhettä ja sukua. He etääntyvät hitaammin." 

"Viime vuosina jotain on muuttunut. Kulttuurin tutkijat sanovat, että kuolema on tullut takaisin. Se ei enää ole tabu. Kuolevien saattaminen rajalle  ja rajan taakse halutaan tehdä kauniiksi ja arvokkaaksi." 

"Kohta hautausmaat tulvahtavat täyteen kauniiden muistojen valoa. Kynttilöiden liekeissä loistaa myös lepattava toivo siitä, mitä ei voi tietää."

- Riitta Raatikainen -