Rakkauden monet kasvot, Anna WildRosen kollaasit Kuopio Museossa

Viattomuus
Anna WildRose kollaasi

NYT MEILLÄ ON HÄÄT
17.10.2014 - 7.3.2015 Kuopion museo ja korttelimuseo

"Sitoutumisen juhlaa on vietetty vuosisatoja eri tavoin, mutta aina loppuelämäksi lupautuen. Naisen asema, tavat ja muoti ovat muuttuneet, vaikka pitsi, silkki, tylli ja kulta ovat pysyneet."
-Näyttelyn esite-

Anna WildRosen taideteokset pureutuvat naisen elämään symboolien kautta: viattomuuden ja rakkauden kasvoista alkaen aina kaiken sisäänsä kätkevään  ja lopen väsyneisiin kasvoihin saakka.-lähteenä Savon Sanomat-

Rakkaus

Heittäytyminen

Perillä
"Nainen on.
Tässä ja nyt.
Maailma on luotu: värit, äänet
muodot, elämä.
Prinssi valkealla ratsullaan
pois horisonttiin ratsastaa."

Perillä
Kollaasi särkyneen peilin päälle

Suru

Ahneus

Hän oli oikein hyvä ihminen
"Joskus morsiuskruunu vääntyy teräsvanteeksi, sädekehä puristaa, käädyt painavat, suoritit elämää, leikit hyvää ihmistä."

Kapioarkun kansi

Valoteos näyttelyn alussa ja lopussa

                      "Kaikki tämä on elämää, ja elämässä kasvaa."
                                             -Anna WildRose-

Hymy, lapsen katse, suukko ja syli hoitavat. Taide. Ja joulu.

"Gold Finland"
 Timo A.Pehkosen öljyvärimaalaus näyttelyssä "VÄRIÄ LUONNOSTAAN" Kuopion kaupunginkirjastossa 1.1. - 5.12.2014

En ole niin vahva kuin uskoin. 

Väsyin. Nukuin vain muutaman tunnin yössä. Silti adrenaalia riitti.

Sairastuin positiiviseen stressiin, liian täyteen ahdettuun aikatauluun ja ennalta arvaamattomiin muutoksiin. 
Omavoimaisuuteen.
Ja odotuksiin. Ansa, johon lankean uudestaan ja uudestaan. Innostun tulevasta, suunnittelen, luon valmiit kauniit mielikuvat, mutta todellisuudessa niinhän ei aina käy. Välillä on harmaata, aurinko ei valaise vaan sataa. Elämää ei voi hallita.

Taide

"Kultasuoni"

Poikkesin kiireissäni kirjaston aulan poikki mennessäni keskustaan, kun yht`äkkiä eteeni avautui pysäyttävä, värikäs, selkeä taidenäyttely. Hämmästyttävä maailma keskellä pitkään jatkunutta harmautta ja illan pimeyttä.
Valoa on. Väriä ja voimaa. Kun löytää sen näkökulman, lahjan.

Timo A. Pehkonen, taiteenmaisteri ja teollinen muotoilija, oli pystyttänyt näyttelyn viikoksi meidän kuopiolaisten iloksi. 

"Öljyvärimaalausteni aiheet ovat joko abstrakteja ja moderneja tai realistisia sekä fiktiivisiä kuva-aiheita. Teoksissa ei julisteta aatteita, vaan ne tehdään omasta motivaatiosta ja tekemisen nautinnosta. Joskus tekeminen vaatii paljon aikaa ja pitkäjänteistä työtä. Se on luova prosessi jossa teoksiin saadaan arvokasta syvyyttä ja sisältöä." 

- Timo A. Pehkonen-

 Taidenäyttely: VÄRIÄ LUONNOSTAAN esite

"Summer time"

"No, onkos tullut kesä, nyt talven keskelle..." 

Lapsi, syli

 läheisten ja rakkaiden kanssa kiireetön yhdessäoleminen, lasten ilo ja leikki, innostus ja aitous, läheisyys ja turvallisuus

"All day long"

Joulu

Sukupolvien ketju ja perinteet, kynttilät haudoilla, joulukirkko ja jouluruuat, lahjat, hiljentyminen

"Tyttö pesi tukkaa"

Ote piispa Irja Askolan joulusaarnasta : 

Meille ei sanottu, tehkää täydellinen joulu. Hän sanoi: teille on syntynyt Vapahtaja. - Uskaltaisimmeko, osaisimmeko tämän viestin varassa olla armollisia itsellemme ja toisillemme. Keskeneräisyyskin kelpaa, puoleenväliin ehtineet suunnitelmatkin riittävät ja kaiken keskiössä ei ole lopulta perinneruokien  paljous, suvun harmonia eikä edes oma joulutunnelma. Joulun keskiössä on Jumalan hyvä tahto meitä ihmisiä, kaikkia ihmisiä, kohtaan."

Vietämme tänään Tapaninpäivää. Vielä voimme iloita ja kiittää tästä joulusta.

Kohta edessä on uusi vuosi.

Hyvää uutta vuotta Sinulle!

Yhden viikonlopun tunteet, ääripäästä toiseen

Tätä emme odottaneet, emme olleet valmiita kohtaamaan.

Kahvila-Ravintola Salacavalan pyöreän lasiseinän jouluvalojen heijastukset Kuopion torilla 

Edessä kiva viikonloppu.

Paljon kivoja tapahtumia, Kirjakantti ja mielenkiintoiset kirjailijoiden kohtaamiset, lausunta ja musiikkiesityksiä, joulun avajaiset, jouluvalojen sytyttämiset, paljon ihmisiä ja lapsia liikkeellä, joulupukit ja joulupuurot, piparit ja glögit, kaikki hyväntuulisia. Iloa ja elämää tulossa tähän harmauden keskelle.

Matkalla keskustaan poikkesin rannan kautta, kun aurinko pilkisti pitkästä aikaa.

Mutta kuinka tässä näin kävikään.
Elämää ei voi käsikirjoittaa. Jouduimme kohtaamaan kaikki ääripään tunteet, ilon, leikin, onnellisuuden, jakamisen, odotuksen, ymmärryksen ja hetkessä päällimmäiseksi kohosi, hämmennys, murhe, huoli, voimattomuus... 

Ystäväni ottama kuva Kemistä 

Lauantai klo 18: hämärää, kohta pimeää, kiva päivä kääntymässä lauantai-illan viettoon. Taivaan täyttää räiskyvä joulukaupan avajaisten ilotulitus, viimeiset, isoimmat ja komeimmat kuviot tanssivat ja ihastuttavat, 

Sateenkaareen lupaus uskollisuudesta, meitä ei jätetä.

kun yht`äkkiä kuuluvat hälytyssireenit.
Hetken päästä saamme tietää. Tässä ihan lähellä äiti on surmannut 2 lastaan, 2,5-vuotiaan pojan ja pienen tyttövauvan.

Usva kertoo hengestä 

Marraskuiset kuvat Kallavedeltä, hämärää, luonto laskeutumassa lepoon. 

                                  

Pieni, tyyni lampi on saanut jääpeitteen Juuassa.

Padotun Karjalankosken vesiallas on tyyni, odottava Juankoskella. 

Me suomalaiset menemme luontoon suremaan ja käsittelemään tunteitamme. Olemme oppineet sukupolvien ajan: se lohduttaa, ei hylkää.

Kuopion ortodoksikirkon seinän risti

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen kolumni Savon Sanomissa:

" PIISPA TOIVOO IHMISILTÄ KESKINÄISTÄ HUOLENPITOA

Yksilöllisen kulttuurin vaiettu varjopyoli on yksin jääminen. Monesti olemme liian hienotunteisia toisiamme kohtaan, emmekä siksi pyydä emmekä tarjoa apua...

Yhdessä hiljentyminen on paras ja ehkä ainoa asia, mitä ulkopuolisina voimme tehdä, sytyttää kynttilä suruviesti saavuttua." 

Kemin lumilinnan kirkko

Helatorstaina valon heijastus lammen pinnassa Juuassa

Vesi, elämän eliksiiri ja mahdollistaja on jäätynyt. Mutta ei vesi häviä, elämä jatkuu.

Positiivisuushyminä

"Se on sitä mitä se on".

- Martti Lindqvist - 

Sauvakävelen pitkin Kallaveden rantaa. Syksyisen kuulas ilma on keveää hengittää, hyvä vauhdikas rytmi tuo hyvänolon tunteen, ohitan edelläkävelijän. Tunnen olevani vahva, olen itseeni tyytyväinen, kunnes mieleeni muistuu viime kesä, kun makasin sängyssä hirveän selkäkivun kourissa. 
Tajuan, miten härkäpäinen oppija olen elämän koulussa, otan helposti ansiot itselleni.

Ylpeyden synti, yksi seitsemästä kuolemansynnistä, on niin minua, vaikka kuinka yritän sen naamioida, kulkea minulle annettujen ihmisten rinnalla, olla hyväksyvä, avarakatseinen, positiivinen.

Karjalan koski Juankoskelta

Suihkun jälkeen asettaudun mukavasti divaaniin. Otan kupin kahvia ja sanomalehden.

    
Savon Sanomien sunnuntaisuomalainen liite 16.11 Maria Syvälän kolumni Varo positiivista epidemiaa!:
"Tanskalainen kirjailija Marianne Eilenborger blokkasi Politiken lehdessä:"Vaatimus nähdä kaikki elämän tarjoamat kriisit posiviisena on levinnyt epidemian lailla. Etenkin tietyillä segmenteillä naisilla näyttää olevan pakonomainen tarve ajatella positiivisesti, olla positiivinen, ja toimia positiivisesti, (mikä tarkoittaa yleensä samaa kuin kritiikittömästi). On horjumaton usko siihen, että voimme hallita kaikkea elämässämme, jos vain olemme positiivisia."

Maria Syvälä jatkaa:" Positiivisuus on kuitenkin tyhjäntärkeää: se sisältää paljon positiivista puhetta ja niukasti myötätuntoisia tekoja. Positiivisuus vailla myötätuntoa ei ole mitään muuta kuin positiivis-elitistinen asennevamma...
Todellisuuden kieltäminen positiivarihengessä tyhmentää. Inhottavia asioita on voitava kutsua niiden tympeillä nimillä eikä kaunistella voimauttaviksi haasteiksi.

Kirjailija Eilenbergin sanoin: " Jos kerromme ihmisille, joiden maailma romahtaa heidän ympärillään, että heidän on ajateltava positiivisesti, olemme sadisteja, jotka syyllistävät uhrinsa." 

Selkäkipuni vihloi ytimessä saakka, jalkani eivät kannattaneet. Oli pakko hakea apua. Ja sain sen, vieläpä yllättävän nopeasti ja yllättävältä taholta, kalevaiselta jäsenkorjaajalta. Hän löysi 50-vuotta tapahtuneen nyrjähtämisen aiheuttaman vamman, asetteli luut kohdalleen ja antoi venyttelyohjeita. Koko hoito reilussa tunnissa. 

"Yksi uskon ja nimenomaan lapsenuskon keskeisistä piirteistä: se on sitä, että ihminen tohtii pyytää jotakin luottaen siihen, että pyyntö vähintään kuullaan. Aikuiselle pyytäminen on vaikeaa,  lähes mahdotonta. Halutessaan jotain aikuinen joko ottaa, ostaa tai tyytyy toivomaan salaa - ani harvoin hän uskaltaa pyytää." 
- Pasi Ilmari Jääskeläinen -,  kirjasta Sielut kulkevat sateessa. 

Omaan ajattelutapaani on vaikuttanut eniten opettajani Martti Lindqvist. Hänen eettiset, elämää ja ihmistä kaikkine heikkouksineen ymmärtävät ajatuksensa ja ytimekkäät lauseensa antavat paitsi lohtua, myös välineitä. Yksi niistä on: 

"Se on sitä mitä se on".