Positiivisuushyminä

"Se on sitä mitä se on".

- Martti Lindqvist - 

Sauvakävelen pitkin Kallaveden rantaa. Syksyisen kuulas ilma on keveää hengittää, hyvä vauhdikas rytmi tuo hyvänolon tunteen, ohitan edelläkävelijän. Tunnen olevani vahva, olen itseeni tyytyväinen, kunnes mieleeni muistuu viime kesä, kun makasin sängyssä hirveän selkäkivun kourissa. 
Tajuan, miten härkäpäinen oppija olen elämän koulussa, otan helposti ansiot itselleni.

Ylpeyden synti, yksi seitsemästä kuolemansynnistä, on niin minua, vaikka kuinka yritän sen naamioida, kulkea minulle annettujen ihmisten rinnalla, olla hyväksyvä, avarakatseinen, positiivinen.

Karjalan koski Juankoskelta

Suihkun jälkeen asettaudun mukavasti divaaniin. Otan kupin kahvia ja sanomalehden.

    
Savon Sanomien sunnuntaisuomalainen liite 16.11 Maria Syvälän kolumni Varo positiivista epidemiaa!:
"Tanskalainen kirjailija Marianne Eilenborger blokkasi Politiken lehdessä:"Vaatimus nähdä kaikki elämän tarjoamat kriisit posiviisena on levinnyt epidemian lailla. Etenkin tietyillä segmenteillä naisilla näyttää olevan pakonomainen tarve ajatella positiivisesti, olla positiivinen, ja toimia positiivisesti, (mikä tarkoittaa yleensä samaa kuin kritiikittömästi). On horjumaton usko siihen, että voimme hallita kaikkea elämässämme, jos vain olemme positiivisia."

Maria Syvälä jatkaa:" Positiivisuus on kuitenkin tyhjäntärkeää: se sisältää paljon positiivista puhetta ja niukasti myötätuntoisia tekoja. Positiivisuus vailla myötätuntoa ei ole mitään muuta kuin positiivis-elitistinen asennevamma...
Todellisuuden kieltäminen positiivarihengessä tyhmentää. Inhottavia asioita on voitava kutsua niiden tympeillä nimillä eikä kaunistella voimauttaviksi haasteiksi.

Kirjailija Eilenbergin sanoin: " Jos kerromme ihmisille, joiden maailma romahtaa heidän ympärillään, että heidän on ajateltava positiivisesti, olemme sadisteja, jotka syyllistävät uhrinsa." 

Selkäkipuni vihloi ytimessä saakka, jalkani eivät kannattaneet. Oli pakko hakea apua. Ja sain sen, vieläpä yllättävän nopeasti ja yllättävältä taholta, kalevaiselta jäsenkorjaajalta. Hän löysi 50-vuotta tapahtuneen nyrjähtämisen aiheuttaman vamman, asetteli luut kohdalleen ja antoi venyttelyohjeita. Koko hoito reilussa tunnissa. 

"Yksi uskon ja nimenomaan lapsenuskon keskeisistä piirteistä: se on sitä, että ihminen tohtii pyytää jotakin luottaen siihen, että pyyntö vähintään kuullaan. Aikuiselle pyytäminen on vaikeaa,  lähes mahdotonta. Halutessaan jotain aikuinen joko ottaa, ostaa tai tyytyy toivomaan salaa - ani harvoin hän uskaltaa pyytää." 
- Pasi Ilmari Jääskeläinen -,  kirjasta Sielut kulkevat sateessa. 

Omaan ajattelutapaani on vaikuttanut eniten opettajani Martti Lindqvist. Hänen eettiset, elämää ja ihmistä kaikkine heikkouksineen ymmärtävät ajatuksensa ja ytimekkäät lauseensa antavat paitsi lohtua, myös välineitä. Yksi niistä on: 

"Se on sitä mitä se on".